Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) 2022–2025 on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimusmuutoksista on kerrottu KT:n yleiskirjeessä 17/2022.
SOTE-sopimus 2022–2025
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus 2022–2025 on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimuskaudella palkkoja korotetaan yleiskorotuksilla ja paikallisilla järjestelyerillä.
Sopimuskorotukset vuonna 2022
Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien. Käytössä on myös keskitetty järjestelyerä 1.10.2022.
Sopimuskorotukset vuonna 2023
Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2023 lukien. Paikallinen järjestelyerä on käytössä 1.6.2023 lukien.
Sopimuskorotukset vuonna 2024
Palkkoja korotettaan yleiskorotuksella 1.6.2024 lukien. Käytössä on myös paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien
Perhevapaauudistus
Kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen on tehty perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia, jotka koskevat myös SOTE-sopimuksen piirissä olevia.
Sopimuskaudella toimivat työryhmät
Sopimusryhminä toimivat pysyvä SOTE-ryhmä ja sen lisäksi palkkaus- ja työaikaryhmät.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.
Mitkä ovat SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksamisen edellytykset?
Kertapalkkion maksaminen edellyttää seuraavien tekijöiden täyttymistä:
- Palvelussuhde on ollut voimassa seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 . Lisäksi kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
- Kyseessä ovat KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainitut palvelut. >
Mitä SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksaminen ei edellytä?
Kertapalkkion maksaminen ei edellytä tosiasiallista työskentelyä tai koronatautiin sairastuneiden potilaiden hoitamista KT:n yleiskirjeessä 23/2023 mainituissa toiminnoissa, vaan palvelussuhteen voimassaolo seitsemänä kalenteripäivänä 13.3.–15.6.2020 riittää.
Esimerkiksi ensihoidosta koko ko. kalenteriajan sairauden tai perhevapaan vuoksi poissa ollut SOTE-sopimuksen piirissä oleva ensihoitaja on oikeutettu kertapalkkioon, jos palvelussuhde on voimassa myös 28.2.2023.
Palvelussuhteen ei tarvitse myöskään olla yhdenjaksoinen vuosina 2020–2023. Kertapalkkion maksaminen ei edellytä myöskään sitä, että ko.toimintojen piirissä olisi ko. ajankohtana ollut varmistettuja koronatautiin sairastuneita asiakkaita tai potilaita. Kertapalkkio maksetaan järjestäytyneisyydestä riippumatta.